Tämän kakun tein upouudella isolla, 30cm vuoalla. Pohjana 8 munan vaalea sienikakkupohja. Toiveena oli mansikkakakku, joten tuttua ja turvallista mansikkamoussea tein jälleen täytteeksi. Muuten sain vapaat kädet, ja tällainen peruskakku sitten syntyi. Pursotusten kanssa tuli jälleen kauhea kiire, ehkä joskus opin varaamaan tarpeeksi aikaa.. ;) Kuvankin tajusin napata vasta siinä vaiheessa, kun kakku oli jo lähdössä matkaan, pahoittelen huonoa laatua.

 

 

Tänä vuonna äidille ja mummoille lähti tällaista mansikkakakkua, innostuinpa anoppilaankin pienen kakun pyöräyttämään. Isommassa kakussa oma suosikkini, vaalea sienikakkupohja. Pienemmän, neliön mallisen kakun leikkelin kääretorttupohjasta, josta siitäkin tuli erittäin maukas ja pehmeä.

Täytteenä kummassakin mansikkamousse ja kinuskivaahto. Tuoreet mansikat kruunasivat kokonaisuuden, ja nämä kakut saivat kovasti kehuja.

Lisäilen myöhemmin tarkemmat raaka-aineet ja ohjeet..

 

 

 

100 g margariinia

1½ dl sokeria

2 munaa

3½ dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 dl kermaa (tai maitoa)

1 dl vaniljajogurttia

n. 2 dl mustikoita, tai maun mukaan

 

täyte:

1 pss Blå Band - vanhan ajan vaniljakastikejauhetta

1½ dl maitoa

 

Valmista vaniljatäyte sekoittamalla vaniljakastikejauhe maitoon. Nosta jääkaappiin jähmettymään.

Vatkaa sokeri ja sulatettu margariini vaahdoksi. Lisää munat joukkoon yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään, ja lisää taikinaan. Sekoita joukkoon myös jogurtti ja kerma. Viimeisenä nostele joukkoon mustikat, koita välttää turhaa sekoittelua.

Lusikoi nokare taikinaa muffinivuokiin. Paina taikinaan pienet kolot, ja lusikoi niihin jähmettynyttä vaniljatäytettä. Lisää vielä loput taikinasta täytteen päälle. Paista 225 asteessa noin 12 min.

 

 

Pikkuisemme saavutti eilen vuoden iän, ja juhlissa tarjottiin tätä kakkua. Pohjana tumma sienikakkupohja Kinuskikissalta, kostutus vaniljamaidolla. Välissä kuningatarhilloa, kerma-vaniljarahkaa, sekä banaanin siivuja.  Päällä kermavaahtoa, ja koristeet sokerimassaa. Pursotukset tehty vähän turhan lennokkaasti, kunpa olisi ollut vähän enemmän aikaa keskittyä tuohon hommaan.. :)

Dominopallerot ovat tulleet meidän kahvipöytäämme jäädäkseen, tuntuvat maistuvan niin lapsille kuin aikuisillekin! Ohje löytyy täältä.